Avoimien opiskeluympäristöjen toiminnallisia lähtökohtia

Hyvätkään, oppimispsykologisesti perustellut oppimisympäristöt eivät ole välttämättä saaneet laajaa jalansijaa todellisessa koulutyössä. Siirtyminen avoimiin opiskeluympäristöihin tulisikin nähdä kokonaisvaltaisena koko oppilaitoksen kehittämisprosessina, eikä pelkästään teknologian tai uuden oppimisnäkemyksen soveltamisena opetukseen

On-line assessment for e-learning: options and opportunities

The desire to produce educational multi-media packages of ever greater sophistication is such that other, more problematic, elements of e- or on- line learning receive less attention by academics and courseware developers alike. One such problematic area is that of assessment, which is surprising, as e-learning assessment procedures are more critical in defining the learning that takes place. However, because e-learning can create a much richer, more varied active learning experience than would normally occur via the passive didactic teaching mode currently utilised in most universities and centred on the use of the lecture, it also has the potential to provide new and innovative assessments modes and systems. The extent to which the potential of innovatory assessment is realised via e-learning depends on two factors. First, the level of computer component and interactivity utilised in elearning. Second, the attitude of academic staff towards their teaching role, and, more specifically, how they operate within an elearning environment. The speed of the development in online technologies and techniques is such that the information given here will not provide all the answers, it should, nevertheless, enable some of the correct questions to be pose

Ponttoonirysästä vapautettujen lohien eloonjäänti

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten rannikkokalastajien rysistä vapautettujen luonnonlohien eloonjääntiä ja vaelluskäyttäytymistä kesällä 2020 Selkämerellä (Merikarvia, Pori), eteläisellä Perämerellä (Luoto) ja Perämeren pohjukassa (Ajos) merkittyjen lohien avulla. Nuoliankkurimerkillä merkittyjä luonnonlohia vapautettiin ponttoonirysistä (PU-rysä), joissa käytettiin joko koentakourua tai koentasukkaa. Lisäksi kaloja merkittiin ja vapautettiin perinteisistä laatikkoperärysistä, joita on edelleen käytössä Luodossa. Pyynnin ja vapauttamisen aiheuttamaa kuolleisuutta arvioitiin käyttämällä vertailukohtana Itämeren lohikantamallin tuottamia kalastuskuolevuusarvioita. Lisäksi selvitettiin lohien viimeisimmän kasvukauden syönnösaluetta suomuista tehtyjen hiilen ja typen isotooppianalyysien avulla, sekä tutkittiin merkittyjen lohien ulkoisten vaurioiden määriä ja vauriotyyppejä. PU-rysällä pyydystyksen ja rysästä vapauttamisen aiheuttama kuolleisuus arvioitiin olevan usean merivuoden lohilla suurimmillaan 21–26 %, ja yhden merivuoden lohilla 19 %. Pääosa merkityistä lohista oli silmämääräisesti hyväkuntoisia, mutta jonkin verran havaittiin vaurioita, jotka ovat todennäköisimmin seurausta pyynnistä ja käsittelystä. Koentakaukalolla varustetulla PU-rysällä pyydetyissä kaloissa oli enemmän pyydysten aiheuttamia pinnallisia vaurioita kuin koentasukalla varustetuista rysistä merkityillä kaloilla. Isotooppianalyysin perusteella Merikarvialta ja Porista pyydetyistä kaloista noin kolmasosa oli syönnöstänyt Itämeren pääaltaalla. Muilla merkintäalueilla pääaltaalla syönnöstäneiden yksilöiden osuus oli pienempi, suurimman osan arvioitiin syönnöstäneen viimeisimmän kasvukauden aikana Selkämeren alueella. Rannikko- ja jokikalastuksesta saatujen merkkipalautusten osuus eri alueilla merkityistä lohista oli keskimäärin 13 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuosien 2001–2002 tutkimuksessa (keskimäärin 40 %). Merkittävin eroja selittävä tekijä on todennäköisesti rannikkokalastuksen pyyntiponnistuksen ja kalastuskuolevuuden selvä pieneneminen viimeisen 20 vuoden aikana. Rysiä on nykyisin oleellisesti vähemmän pyynnissä Selkämerellä, Merenkurkussa ja eteläisellä Perämerellä, joten lohen todennäköisyys joutua rannikolla saaliiksi on nykyisin huomattavasti pienempi kuin 20 vuotta sitten. Vuosien 2001–2002 tutkimuksessa Pohjanlahden rannikon perinteisestä laatikkoperärysistä vapauttamisesta aiheutuva lohien kuolleisuus arvioitiin hieman alhaisemmaksi (4–21 %) kuin tässä tutkimuksessa, kun taas Ruotsissa 2010-luvulla PU-rysillä tehdyissä tutkimuksissa kuolleisuus on ollut selvästi suurempaa (47–88 %). Mahdollisia syitä kuolevuusarvioiden eroihin voivat olla erilaiset kalojen käsittelytavat, merkintämenetelmät ja ympäristöolosuhteet, lähinnä veden lämpötila tutkimuksen aikana

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Suomen ja koko Euroopan erääksi keskeiseksi strategiseksi kehittämisalueeksi on nostettu tietoyhteiskunnan kehittäminen kaikilla elämän aloilla. Keskeistä tässä työssä on elinikäisen koulutuksen mahdollistaminen rakentamalla uudenlainen, avoimempi koulutusjärjestelmä informaatioteknologiaa hyödyntäen. Seuraavassa kerrotaan, miten Oulun yliopisto pyrkii edistämään koulutusteknologista tietämystä ja osaamista Suomessa

Oulun yliopiston koulutusteknologian tutkimusyksikkö

Suomen ja koko Euroopan erääksi keskeiseksi strategiseksi kehittämisalueeksi on nostettu tietoyhteiskunnan kehittäminen kaikilla elämän aloilla. Keskeistä tässä työssä on elinikäisen koulutuksen mahdollistaminen rakentamalla uudenlainen, avoimempi koulutusjärjestelmä informaatioteknologiaa hyödyntäen. Seuraavassa kerrotaan, miten Oulun yliopisto pyrkii edistämään koulutusteknologista tietämystä ja osaamista Suomessa